Metsä tekee hyvää
Julkaistu - Pia BehmMinä rakastan metsää. Rakastan syksyistä metsää, sen vahvoja värejä ja maistuvia antimia. Rakastan keväisen metsän hennon vihreitä sävyjä ja lintujen huumaavaa sirkutusta. Rakastan kesäisen metsän viileyttä ja rauhallisuutta. Mutta ennen kaikkea rakastan talvista metsää. Lumen alla taipuvia oksia, sadunomaista tunnelmaa, valojen leikkiä ja täydellistä hiljaisuutta. Talvinen metsä saa sielun lentoon. Se saa kaikki aistit aukeamaan, se saa suupielet kääntymään hymyyn.

Omasta mielestäni paras tapa kokea talvinen metsä on laittaa lumikengät jalkaan ja suunnata umpihankea pitkin sinne, minne kengät sattuvat kuljettamaan. Aaro Hellaakosken riimittely ”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki” kuvastaa hyvin lumikenkäilyn viehätystä. Suksilla ja luistimilla mennään tavallisesti tiettyä reittiä pitkin, lumikengillä koko maailma on avoin. Mikään ei kahlitse, mikää ei rajoita. Jyrkimmätkin vuorenrinteet ja sokkeloisimmat metsät ovat tehty valloitettaviksi.

Minä pääsin avaamaan lumikenkäkauden viime viikonloppuna. Normaalisti käymme miehen kanssa yhdessä ulkoilemassa, mutta tällä kertaa päädyin jonkun typerän kiukuttelen jälkeen yksin metsään. Pujotin kengät jalkaani ja lähdin tarpomaan umpihankeen. Tunsin kuinka ensimmäisten askeleiden myötä kiukku haihtui savuna ilmaan. Hengitin yhdessä metsän kanssa ja tunsin kuinka hymy levisi kasvoilleni ja riemu alkoi kumpuilla rinnasta.


Samoilin pitkin metsiä, välillä kapusin jyrkkiä mäkiä, välillä makasin lumihangessa selälläni ja ihmettelin metsän kauneutta. Miten metsässä onkaan hyvä hengittää, mikä ihana rauha on joka puolella. Ei tarvitse lukea tutkimuksia ymmärtääkseen metsän hyvää tekevän voiman. Tarvitsee vain avata metsälle kaikki aistinsa ja nauttia. Tällaista voimaa ja rauhaa minä en voi saada muualta.

Tänään noustiin lumikengillä Soininmäen laelle. Siellä avautui silmien eteen huumaavaan kaunis näkymä. Taivas räiskyi toisella puolella kirkkaan oranssisena ja toisella vaaleanpunaisena lumipeitteisten puiden välissä. Tällä kertaa mukana oli vain kännykkäkamera, mutta tuo uskomaton maisema on nähtävä uudelleen, ja ehkä sen saa sitten myös ikuistettua haluamallaan tavalla.
Jännittäviä hetkiä Sahanlahden pakopelihuoneessa
Seisomme jännittyneinä Sahalanlahden museon tiloissa ja kuuntelemme tarkalla korvalla opastusta tulevaa seikkailua varten. Yhtäkkiä puhelin soi. Tuijotan puhelinta ihmeissäni, mutta pakkohan siihen on…
Savonlinnalainen superfood
Pyysin yhtenä päivänä Facebookissa ystäviäni kuvailemaan lörtsyä kolmella sanalla. Savonlinnalaiset kuvailivat tätä legendaarista herkkua mm. seuraavasti: ”nopea maistuva savonlinnalainen lounas”, ”rapea runsas ja…
Loikansaari on perheellemme kuin oma lomapaikka
Yhä useampi perhe miettii kannattaako hankkia omaa mökkiä vai olisiko mukavampi viettää rentoa mökkilomaa ilman omistamisen ja paikoista huolehtimisen vaivaa. Loikansaaren lomamökeillä on…
Mehua pulloon ja menoksi.
Hieno Päivä. Joskus kiroan ominaisuuttani, herään lähes joka aamu auringon nousuun. Silloinkin auringon nousun aikaan, kun on pilvistä. Tämä aamu oli kuitenkin positiivinen…
Ruususessa tehdään uusia ihmisiä
Kävin eilen viettämässä ihanan hemmotteluiltapäivän kauneuskeskus Ruususessa. Kun viime aikoina on tullut kiidettyä melkoista kyytiä paikasta toiseen, tuntui todella hyvältä pysähtyä hetkeksi ja…
Norppasafarilla Linnansaaressa
Olin viikonloppuna elämäni kolmannella ja neljännellä norppasafarilla Linnansaaren kansallispuistossa. Kahdella safarilla siksi, että ensimmäisellä sattui niin tuulinen keli, että emme nähneet kuin muutaman…
