Veistelyä ja vesille
Julkaistu - Pia BehmKävin reilu viikko sitten kaatamassa metsästä mahdollisimman suoran haavan. Ajatuksenani oli veistää itselleni rantautumiseen keppi, sillä ei tuo nykyinen mela tule kestämään kalliorannoilla rymyämistä. Tuossa se kepin raakile on patterin vieressä kuivunut kuorittuna.
Tänään oli aikaa ja keli näytti niin mukavalta, etten viitsinyt pidempää istuskella tietokoneen äärellä. Mielessä kävi jos ei melomaan niin rannalle. Kaivelin puukon ja hiomapaperia varastosta, kävelin rantaan pation rappusille istuskelemaan. Raaputtelin haapakepistä loputkin kuoriosat pois, veistelin toisen pään littanaksi, jotta se menisi tulevaisuudessa mukavasti kannen sidontanarujen väliin.
Itseasiassa tuo veistelykin teki hyvää, mieli lepää kun tekee jotain tavallisuudesta poikkeavaa joka vie ajatukset mukanaan.
Joku naapurin rouva käveli melontaliivien kanssa ohitse ja jäi hetkeksi juttelemaan. Hetken päästä katselin, kun hän meloi kajakillaan lähisaareen mökkiään laittelemaan. Mietin hetkisen ja kävelin sisään hakemaan melontavarusteet. Viileydestä huolimatta. Jos naapurin rouva meloo, niin melon kyllä minäkin.
Nostin kajakin kantoon ja laskin sen meidän rantakalliolta veteen. Varsinainsen melan pujotin kannen kiinnitysköysien alle. Oikea käsi ja keppi aukon takalaidalle ja pientä nojaa vasemmalla keppiin, hyvin toimii. Sujautin itseni kajakkiin ja kiinnitin aukkopeitten.
Pientä tuulen virettä. Meloin vastaiseen hetken rivakasti ja lämpö rupesi nousemaan siihen malliin, että piti ruveta löysäämään tahtia. Yllättävää miten lähtiessä voi olla niin kylmä ja pienen hetken melottua lämmin. Sopivan vaatetuksen valinta on vielä hakusillaan.
Meloin jälleen kerran kasinon saarille, ne on niin sopivan matkan päässä. Kiertelin Sulosaaren ympäri ja katselin lintuja, sorsapari, lokit nyppimässä toisiaan.
Istuin hetken ihan rauhassa ja annoin peinen tuulenvireen kuljettaa kajakkia. Auringon säteet valaisi veden läpi nätisti pohjakiviä. Kyllähän nämä sanat ja kuvat luovat viitteellistä mielikuvaa siitä, mitä mitä luonto tarjoaa. Kokonaiskuva saadan kuitenkin tuolla luonnossa liikkuessa, äänet, tuoksut ja se visuaalinen ryöppy. Kunhan vaan malttaa hetkeksi pysähtyä.
Pitänee opetella lähtemään liikkeelle aktiivisemmin ja pitäisi oppia myös pysähtymään. Useammin, tunteella. 😉
Juvan Vehmaa – menestystä ja vetovoimaa
Juvan Vehmaa on varmasti monelle viitostiellä liikkujalle hyvin tuttu pysähdys- ja taukopaikka. Juvan Vehmaan alue sijaitsee Viitostien ja valtatie 14 risteysalueella, ja suurten…
Herkuttelua Olavinlinnan kupeessa
Tänään päästiin vihdoin herkuttelemaan Olavinlinnan vieressä sijaitsevaan Linnakrouviin. Tykkään tosi paljon Linnakrouvin tunnelmasta, varmaan juuri siksi että vanhat talot ovat lähellä sydäntäni. Ja…
Savonlinnan kaunein kahvila?
Savonlinnan Punkaharjulla sijaitseva Inkeritalon kahvila on paikka, jonne kannattaa tulla kauempaakin. Kahvilakäynti upeasti entisöidyssä, lähes sata vuotta vanhassa kauniissa talossa on varmasti elämys….
Lähilomalla Järvisydämessä
Nautiskeltiin eilen Hotel & Spa Resort Järvisydämen Piikatyttö-ravintolassa maukasta riistaa ja pohdittiin samalla paikan ainutlaatuista tunnelmaa. Toimivaa kokonaisuutta, joka on rakennettu upeista luonnonmateriaaleista;…
Hei, mennään Punkaharjulle keilaamaan!
Hei, mennään Punkaharjulle keilaamaan! Punkaharjulla on erinomaiset puitteet tämän hienon urheilulajin harrastamiseen. En tosin aiemmin tiennyt ollenkaan, että Punkaharjulla on keilahalli ja ihan hieno…
Punajuurisipsit
Ihanan salmiakkiset punajuurisipsit oman maan punajuurista. Tai jos ihan rehellisiä ollaan niin oman kasvimaan punajuuret ovat vielä varsin kitukasvuisia, mutta kävin hakemassa äitini…