Veistelyä ja vesille
Julkaistu - Pia BehmKävin reilu viikko sitten kaatamassa metsästä mahdollisimman suoran haavan. Ajatuksenani oli veistää itselleni rantautumiseen keppi, sillä ei tuo nykyinen mela tule kestämään kalliorannoilla rymyämistä. Tuossa se kepin raakile on patterin vieressä kuivunut kuorittuna.
Tänään oli aikaa ja keli näytti niin mukavalta, etten viitsinyt pidempää istuskella tietokoneen äärellä. Mielessä kävi jos ei melomaan niin rannalle. Kaivelin puukon ja hiomapaperia varastosta, kävelin rantaan pation rappusille istuskelemaan. Raaputtelin haapakepistä loputkin kuoriosat pois, veistelin toisen pään littanaksi, jotta se menisi tulevaisuudessa mukavasti kannen sidontanarujen väliin.
Itseasiassa tuo veistelykin teki hyvää, mieli lepää kun tekee jotain tavallisuudesta poikkeavaa joka vie ajatukset mukanaan.
Joku naapurin rouva käveli melontaliivien kanssa ohitse ja jäi hetkeksi juttelemaan. Hetken päästä katselin, kun hän meloi kajakillaan lähisaareen mökkiään laittelemaan. Mietin hetkisen ja kävelin sisään hakemaan melontavarusteet. Viileydestä huolimatta. Jos naapurin rouva meloo, niin melon kyllä minäkin.
Nostin kajakin kantoon ja laskin sen meidän rantakalliolta veteen. Varsinainsen melan pujotin kannen kiinnitysköysien alle. Oikea käsi ja keppi aukon takalaidalle ja pientä nojaa vasemmalla keppiin, hyvin toimii. Sujautin itseni kajakkiin ja kiinnitin aukkopeitten.
Pientä tuulen virettä. Meloin vastaiseen hetken rivakasti ja lämpö rupesi nousemaan siihen malliin, että piti ruveta löysäämään tahtia. Yllättävää miten lähtiessä voi olla niin kylmä ja pienen hetken melottua lämmin. Sopivan vaatetuksen valinta on vielä hakusillaan.
Meloin jälleen kerran kasinon saarille, ne on niin sopivan matkan päässä. Kiertelin Sulosaaren ympäri ja katselin lintuja, sorsapari, lokit nyppimässä toisiaan.
Istuin hetken ihan rauhassa ja annoin peinen tuulenvireen kuljettaa kajakkia. Auringon säteet valaisi veden läpi nätisti pohjakiviä. Kyllähän nämä sanat ja kuvat luovat viitteellistä mielikuvaa siitä, mitä mitä luonto tarjoaa. Kokonaiskuva saadan kuitenkin tuolla luonnossa liikkuessa, äänet, tuoksut ja se visuaalinen ryöppy. Kunhan vaan malttaa hetkeksi pysähtyä.
Pitänee opetella lähtemään liikkeelle aktiivisemmin ja pitäisi oppia myös pysähtymään. Useammin, tunteella. 😉
Jokainen asiakas vie mukanaan
Tuntuuko elämänrytmi välillä turhankin kiireiseltä? Haaveiletko koskaan asuvasi järven rannalla, kaupungin keskustassa? Entäs jos tekisit niin kuin Anne ja Ari-Pekka Mäkinen tekivät? Usean Keski-Euroopassa…
Savonlinnan ympäri laivalla
Kun muissa kaupungeissa kiertoajelu tehdään bussilla, niin veden ympäröimässä Savonlinnassa se tehdään luonnollisesti laivalla. Ylivoimaisesti mukavin tapa tutustua Savonlinnaan on hypätä satamasta m/s…
Ihana idyllinen Oravin kanavakylä
Yksi jokakesäisistä must-jutuista on veneretki Oraviin pitsalle. En edes omista venettä, mutta jotenkin retki vaan aina järjestyy. Tosin Oraviin pääsee kesäaikaan myös laivalla,…
Kansakoulun jyväleipä – enemmän kuin leipä
Kansakoulun jyväleipä on enemmän kuin leipä. Se on leipä, jonka resepti on syntynyt osaavissa käsissä vuosien saatossa. Resepti, jonka takana on suuri sydän…
Lähiruokaa ja lämmintä palvelua linnan kupeessa
Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa. Tuntuu, että Savonlinna herää henkiin, ja on…
Juvan Optiikassa on tyylipäivä joka päivä
Pistäydyin viime viikolla Juvan Optiikan Savonlinnan liikkeen Tyylipäivässä ihailemassa ja kokeilemassa asiantuntijoiden opastuksella syksyn uusia silmälasien kehysmalleja. Syksyllä, kun ulkona on päivälläkin harmaata…