Veistelyä ja vesille
Julkaistu - Pia BehmKävin reilu viikko sitten kaatamassa metsästä mahdollisimman suoran haavan. Ajatuksenani oli veistää itselleni rantautumiseen keppi, sillä ei tuo nykyinen mela tule kestämään kalliorannoilla rymyämistä. Tuossa se kepin raakile on patterin vieressä kuivunut kuorittuna.
Tänään oli aikaa ja keli näytti niin mukavalta, etten viitsinyt pidempää istuskella tietokoneen äärellä. Mielessä kävi jos ei melomaan niin rannalle. Kaivelin puukon ja hiomapaperia varastosta, kävelin rantaan pation rappusille istuskelemaan. Raaputtelin haapakepistä loputkin kuoriosat pois, veistelin toisen pään littanaksi, jotta se menisi tulevaisuudessa mukavasti kannen sidontanarujen väliin.
Itseasiassa tuo veistelykin teki hyvää, mieli lepää kun tekee jotain tavallisuudesta poikkeavaa joka vie ajatukset mukanaan.
Joku naapurin rouva käveli melontaliivien kanssa ohitse ja jäi hetkeksi juttelemaan. Hetken päästä katselin, kun hän meloi kajakillaan lähisaareen mökkiään laittelemaan. Mietin hetkisen ja kävelin sisään hakemaan melontavarusteet. Viileydestä huolimatta. Jos naapurin rouva meloo, niin melon kyllä minäkin.
Nostin kajakin kantoon ja laskin sen meidän rantakalliolta veteen. Varsinainsen melan pujotin kannen kiinnitysköysien alle. Oikea käsi ja keppi aukon takalaidalle ja pientä nojaa vasemmalla keppiin, hyvin toimii. Sujautin itseni kajakkiin ja kiinnitin aukkopeitten.
Pientä tuulen virettä. Meloin vastaiseen hetken rivakasti ja lämpö rupesi nousemaan siihen malliin, että piti ruveta löysäämään tahtia. Yllättävää miten lähtiessä voi olla niin kylmä ja pienen hetken melottua lämmin. Sopivan vaatetuksen valinta on vielä hakusillaan.
Meloin jälleen kerran kasinon saarille, ne on niin sopivan matkan päässä. Kiertelin Sulosaaren ympäri ja katselin lintuja, sorsapari, lokit nyppimässä toisiaan.
Istuin hetken ihan rauhassa ja annoin peinen tuulenvireen kuljettaa kajakkia. Auringon säteet valaisi veden läpi nätisti pohjakiviä. Kyllähän nämä sanat ja kuvat luovat viitteellistä mielikuvaa siitä, mitä mitä luonto tarjoaa. Kokonaiskuva saadan kuitenkin tuolla luonnossa liikkuessa, äänet, tuoksut ja se visuaalinen ryöppy. Kunhan vaan malttaa hetkeksi pysähtyä.
Pitänee opetella lähtemään liikkeelle aktiivisemmin ja pitäisi oppia myös pysähtymään. Useammin, tunteella. 😉
Yksilöllistä ja asiantuntevaa palvelua Muotitalo Pukissa
Niin paljon kuin tykkäänkin kauniista vaatteista, en millään jaksaisi käydä niitä shoppailemassa. Kaupoissa kiertely ei vaan ole minun juttuni. Mutta onneksi on Muotitalo…
Vuosi Saimaalla -kirja kertoo elämästä Saimaan rannalla
Vuosi Saimaalla -kirja on tehty Savonlinnan saaristossa ja se kertoo nimensä mukaisesti elämästä Saimaan rannoilla yhden vuoden ajan. Se kertoo vuodenaikojen vaihtelusta, eri kuukausien…
Sulkavan Oravanpesiltä melontaretkelle
Aika moni ystävistämme harrastaa kesäisin melontaa ja täytyy myöntää, että itseänikin melonta kiinnostaa. Kun edellisestä melontakokemuksestani on kulunut tosi monta vuotta, niin ajattelin,…
Tori on Savonlinnan sydän
Vaikea kuvitella Savonlinnan matkaa ilman, että vähintään piipahtaa torilla päiväkahvilla. Suomen vilkkain kesätori sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, poikkeuksellisen hienossa rantamaisemassa Haapaveden ja Pihlajaveden…
Mikset vuokraisi koko laivaa?
Ei liene juurikaan parempaa tapaa viettää kokousta tai kesäjuhlaa Saimaalla kuin vuokrata laiva ja lähteä risteilemään ympäri kaunista Savonlinnan saaristoa. Porukka pysyy mukavasti…
Herkuttele paikallisella kalalla
Järvien ympäröimän Savonlinnan suosituin raaka-aine lienee muikku. Paistettua muikkua löytyy ainakin kesäaikana lähes jokaisesta ravintolasta. Oma vieno haaveni on, että muikkua opittaisi käyttämään…