Kevään ensimmäinen melontaretki
Julkaistu - Pia BehmMaanantai oli hieman sotkuinen päivä töissä ja kotimatkalla, joskus ei vaan asiat onnistu niinkuin toivoisi. Tuli tarve rentoutua. Keli näytti tosi lupaavalta, tuuli oli tyyntynyt ja melonta oli ollut mielessä jo pari päivää. Kävelin rantaan silmäilemään mahdollisia reittejä jäälauttojen lomitse avarammille vesille.
Hyvältä näytti.
Kiiruhdin varastoon etsimään aukkopeitettä, pelastusliivejä ja melaa.

Ranta oli vielä osittain jäässä ja sopivan kajakkiin nousupaikan etsimiseen meni pikkanen tovi, mutta sekin oli oikeastaan mukavaa. Uitella kulkupeliä hiljaa heittoliinalla pitkin jään reunaa, tuli jo siinä sellainen rauhallinen fiilis.
Löysin hyvän kiven jonka päältä pujahdin aukkoon ja työntelin kajakin väljemmille vesille. Aukkopeite kiinni, kännykkäkamera valmiiksi liivin päälle ja veto.

Qanik liukui uskomattoman herkästi pitkin öljymäistä täysin tyyntä veden pintaa. Meloin sulan poikki aivan jään reunaan. Jää oli tikkuista eikä kannata kävelyä, ei siellä pienellä veneellä tai kajakillaan pääse minnekkään. Etsin kulkuväylän, josta meloin varovasti avoimemmalle vesialueelle, jäät vaan rahisi kylkiin. Hieman pelotti, sillä jos yltyy tuulemaan, paluureitti voi mennä umpeen.

Puikkelehdin vielä pienten saarten lomaan, ihailin maaston heijastumista veden peilipinnasta. Miten täydellisesti joskus voikaan heijastus toistaa maisemaa.

Suuremmalla vesialueella tuntui kuin taivas ja vesi olis yhtynyt yhdeksi ja samaksi. Aivan kuin olisi melonut avaruudessa, valoisassa sellaisessa. Miten hienoa onkaan joskus unohtaa kaikki ja herkistyä vaan nöyrästi kokemaan, miten pieni sitä ihmisenä on ja miten vaikuttava on luonto.

Luonnossa ja luonnolle on hyvä nöyrtyä, ehkä se juuri tekeekin näistä kohtaamisista tai kokemuksista arvokkaan, vielä kun tuon tietynlaisen harmonian saisi siirrettyä pysyvästi itseensä ja uskaltaa elää sen mukaan.
Terveisin kotirannasta: Veli-Matti
ps. pidemmälle ei uskaltaisi mennä, ja muutenkin tähän aikaan vuodesta olisi hyvä meloa kaverin kanssa. Ei tuolla pitkälle ui noilla kelluntaliiveilläkään, vesi on todella kylmää.
Ihastuttava Inkeritalo kokouksiin ja juhliin
Kruunupuiston Inkeritalo on kyllä todellinen helmi Savonlinnan seudun kokous- ja juhlapaikkojen joukossa. Ihastuttavasti entisöity Saimaan rannalla sijaitseva hirsitalo vei oman sydämeni saman tien…
Anna ammattilaisen auttaa
Oman talon rakentaminen on usein ainutkertainen juttu. Ja jos ei ole alan ammattilainen, ei voi mitenkään edes tietää kaikista mahdollisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista….
SaPKon matsissa
Vähän erilainen perjantai-ilta. Normaali syksyinen perjantai-iltani koostuu rantasaunasta, takkatulesta, hyvästä ruuasta ja lasillisesta punaviiniä. Enkä ihan pienillä myönnytyksillä ole valmis tätä kokonaisuutta vaihtamaan…
Luonnonrauhaa Naistenlahdella
Viime talvisista harrastuksista parastaan tarjosi lumikengillä vaeltelu Savonlinnan lähiluonnossa. Olen liikkunut Aholahden maastossa yleensä jalkaisin tai suksilla. Suksilla mennään latuja myöten, kesällä enimmäkseen todella…
Päivä tai miksei parikin kansallismaisemassa
Savonlinnan lomaan kannattaa ehdottomasti yhdistää päivä upeassa kansallismaisemassa Punkaharjulla. Kansalliskirjailijamme Zakari Topeliuskin kirjoitti jo aikanaan: ”Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu,…
S/S Punkaharju on ehkä Saimaan kaunein höyrylaiva
Valkokylkiset Saimaan matkustajahöyrylaivat lepäävät arvokkasti peräkkäin Savonlinnan matkustajasataman laiturissa. Keskimmäisenä jonossa on S/S Punkaharju, jonka maisemaristeilylle olemme juuri menossa. Mielestämme S/S Punkaharjua voidaan…
