Kevään ensimmäinen melontaretki
Julkaistu - Pia BehmMaanantai oli hieman sotkuinen päivä töissä ja kotimatkalla, joskus ei vaan asiat onnistu niinkuin toivoisi. Tuli tarve rentoutua. Keli näytti tosi lupaavalta, tuuli oli tyyntynyt ja melonta oli ollut mielessä jo pari päivää. Kävelin rantaan silmäilemään mahdollisia reittejä jäälauttojen lomitse avarammille vesille.
Hyvältä näytti.
Kiiruhdin varastoon etsimään aukkopeitettä, pelastusliivejä ja melaa.
Ranta oli vielä osittain jäässä ja sopivan kajakkiin nousupaikan etsimiseen meni pikkanen tovi, mutta sekin oli oikeastaan mukavaa. Uitella kulkupeliä hiljaa heittoliinalla pitkin jään reunaa, tuli jo siinä sellainen rauhallinen fiilis.
Löysin hyvän kiven jonka päältä pujahdin aukkoon ja työntelin kajakin väljemmille vesille. Aukkopeite kiinni, kännykkäkamera valmiiksi liivin päälle ja veto.
Qanik liukui uskomattoman herkästi pitkin öljymäistä täysin tyyntä veden pintaa. Meloin sulan poikki aivan jään reunaan. Jää oli tikkuista eikä kannata kävelyä, ei siellä pienellä veneellä tai kajakillaan pääse minnekkään. Etsin kulkuväylän, josta meloin varovasti avoimemmalle vesialueelle, jäät vaan rahisi kylkiin. Hieman pelotti, sillä jos yltyy tuulemaan, paluureitti voi mennä umpeen.
Puikkelehdin vielä pienten saarten lomaan, ihailin maaston heijastumista veden peilipinnasta. Miten täydellisesti joskus voikaan heijastus toistaa maisemaa.
Suuremmalla vesialueella tuntui kuin taivas ja vesi olis yhtynyt yhdeksi ja samaksi. Aivan kuin olisi melonut avaruudessa, valoisassa sellaisessa. Miten hienoa onkaan joskus unohtaa kaikki ja herkistyä vaan nöyrästi kokemaan, miten pieni sitä ihmisenä on ja miten vaikuttava on luonto.
Luonnossa ja luonnolle on hyvä nöyrtyä, ehkä se juuri tekeekin näistä kohtaamisista tai kokemuksista arvokkaan, vielä kun tuon tietynlaisen harmonian saisi siirrettyä pysyvästi itseensä ja uskaltaa elää sen mukaan.
Terveisin kotirannasta: Veli-Matti
ps. pidemmälle ei uskaltaisi mennä, ja muutenkin tähän aikaan vuodesta olisi hyvä meloa kaverin kanssa. Ei tuolla pitkälle ui noilla kelluntaliiveilläkään, vesi on todella kylmää.
Luonnonrauhaa Naistenlahdella
Viime talvisista harrastuksista parastaan tarjosi lumikengillä vaeltelu Savonlinnan lähiluonnossa. Olen liikkunut Aholahden maastossa yleensä jalkaisin tai suksilla. Suksilla mennään latuja myöten, kesällä enimmäkseen todella…
Tehhään yhessä on yläsavolaista kulttuuriyhteistyötä
Ylä-Savosta löytyy juurevaa savolaisuutta, mutkatonta tekemisen meininkiä ja vahvasti suomalaiseen kulttuuriin vaikuttaneita ihmisiä ja ilmiöitä. Omaleimainen kulttuuri on edelleen osa aitoa elämää Iisalmessa,…
Kesäinen piknikretki Sulkavalle
Ihana lämmin tuulenhenkäys osuu laiturille, kun levitämme eriväriset filttimme vierekkäin Telakanavan pohjoispuolen laiturille. Aurinko paistaa korkealta ja laineet liplattavat mukavasti vasten laituria ja…
Silmälasikehykset – sporttista vapaa-aikaan ja persoonallista tyyliä töihin
Jollekin sopii ihan minkälaiset silmälasikehykset vaan, kun on kauniit ja sirot kasvonpiirteet. Oli nimittäin tosi hauskaa olla mukana seuraamassa, kun ystäväni sovitteli uusia…
Lapinlahti on elävä kulttuuripitäjä
On maalaispitäjiä, ja on Lapinlahti. Lapinlahti on kulttuuria, kauniita maisemia ja ainutlaatuisia elämyksiä. Iloisena paluumuuttajana katselen kulttuurikuntaa entistäkin arvostavammin. Lapinlahden kesään mahtuu paljon tapahtumia…
Kurkistus savonlinnalaisten pikkujoulumuotiin
Ollaan kuvattu tällä ja viime viikolla Muotitalo Pukin valloittavaa pikkujoulumuotia. Päätettiin tällä kertaa kysyä malleiksi Muotitalon vakioasiakkaita. Ja olipas tosi kiva, että jokainen…