Kevään ensimmäinen melontaretki
Julkaistu - Pia BehmMaanantai oli hieman sotkuinen päivä töissä ja kotimatkalla, joskus ei vaan asiat onnistu niinkuin toivoisi. Tuli tarve rentoutua. Keli näytti tosi lupaavalta, tuuli oli tyyntynyt ja melonta oli ollut mielessä jo pari päivää. Kävelin rantaan silmäilemään mahdollisia reittejä jäälauttojen lomitse avarammille vesille.
Hyvältä näytti.
Kiiruhdin varastoon etsimään aukkopeitettä, pelastusliivejä ja melaa.

Ranta oli vielä osittain jäässä ja sopivan kajakkiin nousupaikan etsimiseen meni pikkanen tovi, mutta sekin oli oikeastaan mukavaa. Uitella kulkupeliä hiljaa heittoliinalla pitkin jään reunaa, tuli jo siinä sellainen rauhallinen fiilis.
Löysin hyvän kiven jonka päältä pujahdin aukkoon ja työntelin kajakin väljemmille vesille. Aukkopeite kiinni, kännykkäkamera valmiiksi liivin päälle ja veto.

Qanik liukui uskomattoman herkästi pitkin öljymäistä täysin tyyntä veden pintaa. Meloin sulan poikki aivan jään reunaan. Jää oli tikkuista eikä kannata kävelyä, ei siellä pienellä veneellä tai kajakillaan pääse minnekkään. Etsin kulkuväylän, josta meloin varovasti avoimemmalle vesialueelle, jäät vaan rahisi kylkiin. Hieman pelotti, sillä jos yltyy tuulemaan, paluureitti voi mennä umpeen.

Puikkelehdin vielä pienten saarten lomaan, ihailin maaston heijastumista veden peilipinnasta. Miten täydellisesti joskus voikaan heijastus toistaa maisemaa.

Suuremmalla vesialueella tuntui kuin taivas ja vesi olis yhtynyt yhdeksi ja samaksi. Aivan kuin olisi melonut avaruudessa, valoisassa sellaisessa. Miten hienoa onkaan joskus unohtaa kaikki ja herkistyä vaan nöyrästi kokemaan, miten pieni sitä ihmisenä on ja miten vaikuttava on luonto.

Luonnossa ja luonnolle on hyvä nöyrtyä, ehkä se juuri tekeekin näistä kohtaamisista tai kokemuksista arvokkaan, vielä kun tuon tietynlaisen harmonian saisi siirrettyä pysyvästi itseensä ja uskaltaa elää sen mukaan.
Terveisin kotirannasta: Veli-Matti
ps. pidemmälle ei uskaltaisi mennä, ja muutenkin tähän aikaan vuodesta olisi hyvä meloa kaverin kanssa. Ei tuolla pitkälle ui noilla kelluntaliiveilläkään, vesi on todella kylmää.
Savonlinnan kaunein kahvila?
Savonlinnan Punkaharjulla sijaitseva Inkeritalon kahvila on paikka, jonne kannattaa tulla kauempaakin. Kahvilakäynti upeasti entisöidyssä, lähes sata vuotta vanhassa kauniissa talossa on varmasti elämys….
Ihanan rentouttava intialainen päähieronta
”Laita silmät kiinni ja hengitä oikein syvään nenän kautta.” Teen työtä käskettyä ja tunnen heti kuinka alan rentoutua. Olen Spa Hotel Casinon hoitolan…
Vuosi Saimaalla -kirja kertoo elämästä Saimaan rannalla
Vuosi Saimaalla -kirja on tehty Savonlinnan saaristossa ja se kertoo nimensä mukaisesti elämästä Saimaan rannoilla yhden vuoden ajan. Se kertoo vuodenaikojen vaihtelusta, eri kuukausien…
Museoita moneen makuun
Uudistettu Taidemuseo Eemil on auki ympäri vuoden, mutta kesäkaudella on Ylä-Savossa avoinna lukuisia muitakin museoita. Komeita retkikohteita, kauniita maisemia Talo- ja kotiseutumuseoissa ihan…
Saimaan Huljupuisto
Minusta hulju eli kylpytynnyri on ihan mahtava keksintö. Mikään ei rentouta niin mukavasti kuin lämpimässä vedessä loikoilu. Ihan parasta se on talvella, tähtitaivaan…
Tervetuloa kierrätyksen ihmeelliseen maailmaan
Enpä tiennytkään kuinka monipuolista toimintaa onkaan jo 26 vuotta Savonlinnassa olleella nk. Kierrätyskeskuksella. Savonlinnan Toimintakeskus Ry:llä isompi Kierrätysmyymälä osoitteessa Pohjolankatu 6 ja toinen…
