Johanna Oraksen taidekurssi Hotelli Punkaharjussa

Julkaistu 11.3.2018 - Pia Behm

Kertakaikkisen upea ja monella tapaa ikimuistoinen viikonloppu takana. Osallistuin jo toistamiseen Johanna Oraksen taidekurssille, tällä kertaa Hotelli Punkaharjussa. Osasin siis odottaa mukavaa viikonloppua, mutta täytyy sanoa, että kaikki odotukset kyllä ylittyivät reilusti. Viikonloppu oli täynnä hienoja kokemuksia, valloittavia tarinoita, inspiroitumista upeasta harjuluonnosta, upeaa ruokaa ja mahtavaa seuraa. Vaikka kyse oli taidekurssista, oli kokonaisuus se mikä teki viikonlopusta niin hienon.

Hotelli Punkaharju sopii erinomaisesti taidekurssin järjestämiseen, sillä mikä voisikaan inspiroida enemmän kuin hotellia ympäröivä Punkaharjun huikea kansallismaisema punarunkoisine mäntyineen. Itse hotellikin on kuin runsas taideteos. Tyylikäs sisustus, harmoninen värimaailma ja mielenkiintoiset yksityiskodat antavat ajatuksen ruokaa ja virittävät aistit äärimmilleen. Ja entäs sitten hotellin ruoka-annokset, jotka tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Ne ne vasta kulinaristille taidetta ovatkin.

Kurssille osallistui kymmenkunta hyvinkin erilaista ja erilaisista lähtökohdista maalauksesta kiinnostunutta henkilöä. Itse olen maalannut todella vähän. Itse asiassa maalasin elämäni ensimmäistä kertaa reilut kaksi vuotta sitten juuri Johannan kurssilla. Sain siitä sellaisen kimmokkeen, että päädyin kansalaisopistoon maalauskurssille yhdeksi talveksi. Jostain syystä tällainen kurssi ei oikein tuntunut omalta. Kun näin, että Johanna järjestää taas Punkaharjulla kurssin, päätin että nyt voisi olla hyvä hetki lähteä testaamaan josko inspiraatio löytyisi uudelleen muutaman vuoden jälkeen.

Kurssille osallistuakseen ei siis tarvitse olla asian harrastaja, vaan aito kiinnostus taidetta kohtaan riittää. Osa osallistujista harrastaa toki vakavasti maalaamista, ja he tulivatkin paikalle saadakseen lisäoppia Johanna Orakselta. Sain itsekin Johannalta monta hyvää vinkkiä maalaamiseen, mutta silti koin, että parasta oli vaan päästä vähän irrottelemaan, tehdä jotain mitä en normaalisti tee. Astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Tällä kertaa meillä oli mukana myös kaksi harvinaisen reipasta nuorta miestä, jotka pitivät ensimmäistä kertaa elämässään sivellintä kädessään, mutta tekivät tosi hienot maalaukset. Nuorin osallistuja oli 9-vuotias ja vanhin yli 60-vuotias eli ikähaitari oli varsin laaja, mutta tuntui kuin olisimme olleet viikonlopun ajan yhtä suurta perhettä.

Kurssi kesti siis koko viikonlopun. Perjantaina lirutettiin kankaat, lauantaina aloitettiin maalaaminen ja sunnuntaina vielä viimeisteltiin taulut ja pidettiin kurssin loppunäyttely. Iltaisin vietettiin aikaa mielenkiintoisten keskustelujen ja hyvän ruuan äärellä.

Ruoka kuin taideteos

Hotelli Punkaharjusta ei voi puhua maitsematta ruokaa. Viikonloppuun mahtui niin huikea makujen ilotulittelu, että hymyilyttää vieläkin. Olipa kyse aamiaisesta, lounaasta tai viiden ruokalajin illallisesta, oli aina lupa odottaa uusia ja mielenkiintoisia makuja. Hotellin keittiömestari Mikko Lahtinen taikoo sienistä ja yrteistä aivan käsittämättömiä makuyhdistelmiä ja asettelee ne lautaselle niin kuin tekisi taideteosta.

Ruuan lisäksi uuressa roolissa on myös itse tunnelma ja ne huikat tarinat, joita saimme illallisen aikana kuulla. Perjantaina illallisen yhteydessä Johanna maalasi taulun hotellista kerätyistä esineistä ja hotellin omistaja Saimi Hoyer ja Johanna kertoivat mielenkiintoisia tarinoita uriensa varrelta. Ei ole aina helppoa olla kaunis ja menestynyt uranainen, mutta hyvällä pelisilmällä selviää kiperimmistäkin tilanteista. Ja mikä yllätys olikaan, kun Reijo Oras kajautti meille komeasti muutaman serenadin. Joku saattaa tietääkin, että Reijolla oli menestyksekäs laulajan ura nuorempana. Johanna ja taidemaailma vetivät kuitenkin pidemmän korren ja laulaminen sai jäädä.

Taide vapauttaa

Pakko todeta, että taiteella näyttää olevan jonkinlainen vapauttava voima. Kävimme viikonlopun aikana monta syvällistä keskustelua, ja kurssin osallistujatkin halusivat jakaa toisilleen mitä erilaisempia kokemuksia ja tunteita. Taisipa siinä keskustelujen lomassa vierähtää kyynel jos toinenkin, siksi syvällä käytiin välillä. Mutta niin kuin Saimi totesi, koskaan ei voi tietää mitä tunnelmia Hotelli Punkaharju tarjoaa. Syvällisiä keskusteluja, yllätysesiintyjiä, unohtumattomia kohtaamisia ja paljon paljon muuta.