Mehua pulloon ja menoksi.
Julkaistu - Pia BehmHieno Päivä.
Joskus kiroan ominaisuuttani, herään lähes joka aamu auringon nousuun. Silloinkin auringon nousun aikaan, kun on pilvistä. Tämä aamu oli kuitenkin positiivinen yllätys, pikkupakkanen, aurinkoa ja vielä lunta maassa. Nousin ylös ja selailin hetken tietokoneelta lähialueen soiden karttoja, sillä niillä vielä lunta riittää. Ojittamaton, pikku lampien ja harjujen ympäröimä Kaijansuo vaikutti lupaavalta.
Tein pikaisesti eväsleivät ja mehua pulloon, pullo reppuun ja varastosta kaivelin jo kesäsäilöön sijoitetut lumikengät sauvoineen. Ajelin sitten itäpuolelle kaupunkia ja Varpalan suuntaan, sieltä käännyin Makkolan tielle ja löysin sopivan parkkipaikan Vehkalammen ja suuren Herajärven väliseltä kannakselta.
Heitin repun selkään ja aloitin pikku retkeni Vehkalammen jäältä.

Tiivistä pakkaslunta löytyi vielä jäältä ihan metsän rajasta, metsästä ja suolta. Suolta enemmän, sillä puusto varmaan varjostaa sen verran ettei lumi sula. En oikein muuta selitystä keksi, koska jäällä sitä ei ole, eikä myöskään harjulla.

Suolla olikin sitten rauhallista ja uskomattoman lämmintä, ainoat havaitsemani eläimet olivat ylitse lentävä joutsen pari. Otin kuvankin, mutten viitsi laittaa sitä tähän sillä kännykkäkameran tarkkuus ei tuolle matkalle riitä. Kävelin suon ympäri ja pysähdyin harjulle ottamaan hetkeksi aurinkoa, kuuntelemaan luonnon ääniä ja syömään eväitä.
Mietin siinä hetken rauhoituttuani, että miksi minä hätäilen niin paljon. Lähdönkin olisi voinut tehdä samanlaisella tyyneydellä tai rauhalla mitä nautin eväitäni. Mutta siinä minulla on varmaan opettelemista. Oppia Rauhoittumaan. Oppia luottamaan että asiat eivät karkaa. 😉

Paluumatkalla otin lumikengät pois jaloista ja kävelin vielä lumista polkua myöten. Tuumailin samalla että tällaisella hangenkelillä ne pitävät niin paljon ääntä, että jos siellä joku eläin on lähistöllä, niin viimeistään tuon metelin vuoksi pysyvät piilossa. Odotan itseasiassa jo pidemmälle menevää kevättä, kuivia polkuja ja kuivuvaa metsää. On mukava taas pakata tavarat rinkkaan ja mennä vaikka metsään yöksi.
Savonlinnan kaunein kahvila?
Savonlinnan Punkaharjulla sijaitseva Inkeritalon kahvila on paikka, jonne kannattaa tulla kauempaakin. Kahvilakäynti upeasti entisöidyssä, lähes sata vuotta vanhassa kauniissa talossa on varmasti elämys….
Rentouttava melontaretki ;)
Eilinen päivä meni Savonlinnan jäähallissa rakennusmessuilla. Päivä oli oikein mukava ja parasta oli tavata vanhoja tuttuja sekä uusia ihmisiä. Teki hyvää, mutta kyllähän siinä…
Ruususessa tehdään uusia ihmisiä
Kävin eilen viettämässä ihanan hemmotteluiltapäivän kauneuskeskus Ruususessa. Kun viime aikoina on tullut kiidettyä melkoista kyytiä paikasta toiseen, tuntui todella hyvältä pysähtyä hetkeksi ja…
Keskustan komein takkahuone?
Ihan uskomatonta, että ihminen on asunut melkein koko ikänsä Savonlinnassa, eikä ole tiennyt mitään Casinon uskomattoman komeasta takkahuoneesta. Tai ehkä tarkemmin sanottuna takkahuoneesta,…
Vesiliikuntakeskus Sampolaan Juvalle kannattaa tulla uimaan vähän kauempaakin
Vesiliikuntakeskus Sampola on juvalaisten yhteinen ylpeyden aihe – ihan tutkitustikin – eikä mikään ihme, sillä niin viihtyisä, rentouttava ja monipuolinen kokonaisuus se on. Vesiliikuntakeskus Sampolan viihtyisät tilat…
Risteily, hyvää ruokaa ja suuren urheilujuhlan tunnelmaa
Lauantaina 8.8. Olavinlinnan oopperanäyttämö muuttuu kuumaksi nyrkkeilykehäksi. Luvassa on todellista suuren urheilujuhlan tuntua kun suomalaiset ja kansainväliset nyrkkeilijät WBC-liiton hallitseva maailmanmestari Eva Wahström…
