Mehua pulloon ja menoksi.
Julkaistu - Pia BehmHieno Päivä.
Joskus kiroan ominaisuuttani, herään lähes joka aamu auringon nousuun. Silloinkin auringon nousun aikaan, kun on pilvistä. Tämä aamu oli kuitenkin positiivinen yllätys, pikkupakkanen, aurinkoa ja vielä lunta maassa. Nousin ylös ja selailin hetken tietokoneelta lähialueen soiden karttoja, sillä niillä vielä lunta riittää. Ojittamaton, pikku lampien ja harjujen ympäröimä Kaijansuo vaikutti lupaavalta.
Tein pikaisesti eväsleivät ja mehua pulloon, pullo reppuun ja varastosta kaivelin jo kesäsäilöön sijoitetut lumikengät sauvoineen. Ajelin sitten itäpuolelle kaupunkia ja Varpalan suuntaan, sieltä käännyin Makkolan tielle ja löysin sopivan parkkipaikan Vehkalammen ja suuren Herajärven väliseltä kannakselta.
Heitin repun selkään ja aloitin pikku retkeni Vehkalammen jäältä.

Tiivistä pakkaslunta löytyi vielä jäältä ihan metsän rajasta, metsästä ja suolta. Suolta enemmän, sillä puusto varmaan varjostaa sen verran ettei lumi sula. En oikein muuta selitystä keksi, koska jäällä sitä ei ole, eikä myöskään harjulla.

Suolla olikin sitten rauhallista ja uskomattoman lämmintä, ainoat havaitsemani eläimet olivat ylitse lentävä joutsen pari. Otin kuvankin, mutten viitsi laittaa sitä tähän sillä kännykkäkameran tarkkuus ei tuolle matkalle riitä. Kävelin suon ympäri ja pysähdyin harjulle ottamaan hetkeksi aurinkoa, kuuntelemaan luonnon ääniä ja syömään eväitä.
Mietin siinä hetken rauhoituttuani, että miksi minä hätäilen niin paljon. Lähdönkin olisi voinut tehdä samanlaisella tyyneydellä tai rauhalla mitä nautin eväitäni. Mutta siinä minulla on varmaan opettelemista. Oppia Rauhoittumaan. Oppia luottamaan että asiat eivät karkaa. 😉

Paluumatkalla otin lumikengät pois jaloista ja kävelin vielä lumista polkua myöten. Tuumailin samalla että tällaisella hangenkelillä ne pitävät niin paljon ääntä, että jos siellä joku eläin on lähistöllä, niin viimeistään tuon metelin vuoksi pysyvät piilossa. Odotan itseasiassa jo pidemmälle menevää kevättä, kuivia polkuja ja kuivuvaa metsää. On mukava taas pakata tavarat rinkkaan ja mennä vaikka metsään yöksi.
Juvan Vehmaa – menestystä ja vetovoimaa
Juvan Vehmaa on varmasti monelle viitostiellä liikkujalle hyvin tuttu pysähdys- ja taukopaikka. Juvan Vehmaan alue sijaitsee Viitostien ja valtatie 14 risteysalueella, ja suurten…
Vuosi Saimaalla -kirja kertoo elämästä Saimaan rannalla
Vuosi Saimaalla -kirja on tehty Savonlinnan saaristossa ja se kertoo nimensä mukaisesti elämästä Saimaan rannoilla yhden vuoden ajan. Se kertoo vuodenaikojen vaihtelusta, eri kuukausien…
Metsä elää Lustossa
Yksi Savonlinnan ympärivuotisista suosikkikohteistani on Metsämuseo Lusto. Luston näyttelyt ja kokoelmat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämässä. Näkemistä ja kokemista on niin…
Muutosten syksy
Koin jonkin sortin ahdistusta siitä, etten ollut ehtinyt kirjoittaa tätä blogia aikoihin. Väliin taisi jäädä kokonaiset kaksi kuukautta. Samaan sarjaan menee pohdintani siitä,…
Jouluiset vinkit Sulkavan reissulle
Oletko aikeisssa käydä vielä ennen joulua Sulkavalla? Tule ihmeessä, sillä Sulkavalla on joulun alla ihanan tunnelmallista. Juuri nyt maisema on idyllisen kaunis ja puhtaan luminen…
Juusto- ja viinijuhlat on herkullinen konsepti
Lapinlahdella elokuun alussa järjestettävien Juusto- ja viinijuhlien tunnelma on aina ollut rento ja tarjonta monipuolinen. Niin minulle on kerrottu, ja nyt elokuun alussa…
