Johanna Oras – Oodi metsälle
Julkaistu - Pia BehmJohanna Oraksen tämän kesän näyttely on nimeltään Oodi Metsälle. Ja mikäpä aihe sopisikaan paremmin Punkaharjulle, upeaan Suomen kansallismaisemaan. Johanna kertoi näyttelyn avajaisissa, että viime vuoden Afrikka-teeman jälkeen hän alkoi miettiä, että olisi syytä inspiroitua myös suomalaisuudesta, luonnosta ja vuodenaikojen väreistä. Trendin mukaisesti maalauksista pitää löytyä ekologisuutta, villiyrttejä, kierrätystä ja luomua. Suomalainen luonto yhdistyy kansainväliseen desingiin kun Louboutinin kengät saavat sammalpeitteen.

Johanna ammentaa voimaa ja inspiraatiota töihinsä Punkaharjun upeasta kansallismaisemasta, josta jo Zachris Topelius kirjoitti aikoinaan: ”Punkaharjulle ei kai maailmassa ole vertaistansa. Sen ihanuutta ja kauneutta ei mikään kynä pysty kuvailemaan. Tämä on kaunein näköala, jonka olen nähnyt.”

Tämän kesän Oodi metsälle –näyttelyssä Johanna vie katsojan metsän maagiseen maailmaan. Suomalainen metsä on ikuisten tarinoiden tyyssija: metsälampi heijastuksineen, vanhat naavaiset puuvanhukset, houkuttelevat pehmeät sammalmättäät ja kymmenet vihreän sävyt sekä niin lumoavana säihkyvät metsätähdet. Näistä ja monista muista metsän asukkaista inspiroituneena Johanna on antanut siveltimensä laulaa kankaalle korpiemme kätketyt salaisuudet.

Luonnon ohella suomalaisuus on näyttelyssä näkyvästi esillä. Oodi Metsälle-näyttelyssä on esillä nelisenkymmentä työtä, jotka kolmea esillä olevaa taulua lukuunottamatta ovat kaikki viime syksynä ja menneenä talvena maalattuja.

Näyttelyn huoneet on taas perinteiseen tapaan teemoitettu. Takahuoneista löytyy mm. kukkaketoja, jotka ovat saaneet innoituksensa lapsuuden kesistä. Toisessa huoneessa on talvisia teoksia, jotka todella viilentävät huoneen. Taidekartano on avoinna joka päivä aina elokuun 26. päivään saakka ja sinne on vapaa pääsy. Johanna maalaa Punkaharjulla koko kesän ja hänet löytää ateljeestaan muutamaa poikkeuspäivää lukuunottamatta.

Johanna Oras on saanut Punkaharjulle seurakseen toisen tunnetun suomalaisen metsästä inspiraationsa saavan voimanaisen kun Saimi Hoyer avasi läheiselle harjualueelle Hotelli Punkaharjun. Saimi ja Johanna tekevätkin paljon yhteistyötä. Saimi oli puhumassa Taidekartanon avajaisissa ja Johanna on maalannut komeasti uusittuun hotelliin näyttävän taulun. Saimi ja Johanna järjestävät myös yhteisiä iltoja Hotelli Punkaharjussa.

Elokuussa on mahdollisuus päästä viettämään taiteilijaelämää kansallismaisemassa, kun Johanna järjestää ateljeessaan viikonlopun mittaisen taidekurssin. Kurssille voi ilmoittautua Punkaharju Resortin nettisivuilla.
Hyvää mieltä ja estetiikkaa Loikansaaressa
Kodikkuus, lämpö, perinteet ja aito välittäminen. Niistä syntyy Loikansaaren Lomamökkien sielu. Mitä lähemmäksi Loikansaarta pääsen, sitä suuremman lämmön tunnen. Tunne alkaa siitä kun…
Kudontaretriitti Saimaan rannalla
Oletko kuullut koskaan kudontaretriitistä? Älä välitä, en minäkään ennen eilistä. Mutta heti kun kuulin mistä on kyse, innostuin asiasta aivan valtavasti. Ajattele vaikka,…
Joululahjaksi vahvoja tunteita
Mitä joululahjaksi hänelle, jolla on jo kaikkea? Mikä ilahduttaisi erityisesti, mikä jättäisi muistijäljen? Mikä saisi huokaamaan vielä vuosien päästä; muistelemaan hienoa, pysäyttävää, yhdessä…
Parasta Savonlinnassa – huikea Saimaa
Parasta Savonlinnassa -blogin ylläpitäjänä joutuu usein vastaamaan siihen kysymykseen, että mikä minun mielestäni on ihan parasta Savonlinnassa. Vaikka Savonlinnassa on mahtavan paljon hienoja…
Inkeritalon kesä – jotain uutta, jotain vanhaa
”Pentti Koivikon kuvien maailma on vienon hymyn maa, mutta operetti se ei ole. Sen ihmiset ovat aivan todellisia ihmisiä. Kenties vain hieman onnellisempia.”…
Veneilemässä Pihlajavedellä
Aurinkoa, ystäviä, hyvää ruokaa ja veneretki sokkeloisessa Pihlajaveden saaristossa. Näistä sitä on kuulkaa hyvä päivä tehty. Sain alkukesästä syntymäpäivälahjaksi veneretken täydellä ylläpidolla, ja…

2 kommenttia artikkeliin “Johanna Oras – Oodi metsälle”
Kiitos lämpimästä vastaanotosta! Oli ilo tehdä ostoksia itselle ja tuliaisiksi. Mukavaa kesää!
Minäkin sain jutella rauhallisesti taiteilijan kanssa eilen! Koko bussimatkan eideetikkona katselin hänen lämmintä katsettaan ja vilpitöntä hymyään. Saattaa hyvinkin mennä viikkoja ennen kuin kuva hämärtyy… tätä en toki toivo. Lämmin kiitos!