Pyöräretki Punkaharjulla – retki Suomen kauneimpaan maisemaan

Julkaistu 22.9.2016 - Pia Behm

Punkaharjun kiemurteleva seitsemän kilometriä pitkä harjutie ja kauniit maisemat harjualueella kannattaa ehdottomasti kokea ainakin yhden kerran elämässään polkupyöräillen. Paras aika pyöräillä harjulla on vilkkaimman matkailusesongin ulkopuolella joko keväällä tai syksyllä. Polkupyörällä liikkuessa on ihana vapaus pysähdellä kapealla tiellä sellaisiinkin kohtiin, joihin autolla ei tätä mahdollisuutta ole. Myös harjun päällystetyltä maantieltä erkanevat pikkupolut ovat saavutettavissa parhaiten ilman autoa. Raikas ulkoilma, tuuli, lintujen laulu sekä liikunnan tuoma hyvä fiilis ovat pyöräilyn ehdottomia plussia.  Hyviä syitä valita kulkupeliksi pyörä löytyy siis monia. Tervetuloa mukaan päiväretkelle Suomen kauneimpaan maisemaan.

Historiallisia maamerkkejä reitin varrella

Harjutie on vanha kulkureitti. Harjun historiaan voi tutustua jo etukäteen Metsähallituksen ylläpitämällä Luontoon.fi-sivustolla tai Etelä-Savon Kulttuuriperintötietokanta Eskussa. Punkaharju on sekä mahtava luontokohde ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue että kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka. Matkailun, liikenteen, sodan ja metsäntutkimuksen seurauksena ihminen on muokannut ja jättänyt merkkejä maastoon seuraavien sukupolvien ihmeteltäviksi. Pysähtymisen arvoisia maamerkkejä harjulla ovat ainakin vanha päällystämätön harjutien pätkä vanhan Valtionhotellin eli nykyisen Hotelli Punkaharjun kupeessa, Runebergin kummuksi nimetty harjun korkein kohta sekä Salpalinjan aikaiset juoksuhaudat ja korsut Kuikonniemessä ja Mustaniemessä.

Harjualue on helppo ja monipuolinen ulkoilukohde. Pyöräretken harjulla voi toteuttaa joko puolen tunnin piipahduksena tai koko päivän retkenä. Harjulla pääsee helposti luonnon keskelle, mutta samalla palvelut ovat kuitenkin lähellä. Lyhyet välimatkat, ylös ja alas kiemurteleva serpentiinitie sekä järven läheisyys pitävät mielenkiinnon yllä. Punkaharju sopii ulkoilukohteena monen tasoisille luonnossa liikkujille, sillä reitti ja sen pituus on mahdollista määritellä itse. Karttoja erilaisista reiteistä löytyy joko Punkaharjun Matkailu ry:n kotisivuilta tai Metsähallituksen retkikartoista. Sesongin mukaisia käyntikohteita ja paperisia reittikarttoja kannattaa kysyä paikallisista yrityksistä sekä Suomen metsämuseo Lustossa sijaitsevasta matkailuinfosta.

Termarikahvit rantakivellä tai lounasta valmiiksi katetusta pöydästä

Pyöräilemään ei ilman eväitä kannata lähteä. Pitkin harjua on muutamia viihtyisiä levähdyspaikkoja, joissa voi istahtaa pöydän ääreen nauttimaan omia eväitä. Hienoja rantakiviä löytyy myös aivan järven rannalta, joten eväshetken voi pitää lähes missä vain. Varsinaisia tulipaikkoja ei harjutien varrelta löydy, mutta lähin laavu sijaitsee Laukansaaren Tutkimusmetsässä (Karjalankallio). Mikäli evästät luonnossa, muista napata tyhjät roskat takaisin reppuun mukaan.

Punkaharju tarjoaa myös erilaisia vaihtoehtoja ruokailuun valmiiksi katetusta pöydästä. Kuinka monella luonnonsuojelualueella on mahdollista ruokailla kesken matkan? Punkaharjulla on. Osa paikoista on avoinna vain kesäkuukausina, mutta ympärivuotisiakin ruokapaikkoja löytyy. Tiedot ruokapaikoista löytyvät helposti täältä.

Polkupyörän vuokraus

Jos omaa pyörää ei ole matkassa mukana, voi sellaisen vuokrata harjualueelta. Useampikin yritys vuokraa pyöriä matkalaisille. Pyörät vaihtelevat yrityskohtaisesti, joten kannattaa varmistaa jo etukäteen pyörien ominaisuudet ja saatavuus suoraan pyöriä vuokraavasta yrityksestä. Pyöriä Punkaharjulla vuokraavat ainakin Harjun Portti, Suomen Metsämuseo Lusto, Kruunupuisto sekä Hotelli Punkaharju.

Pyöräreittejä harjun kupeessa

Matkaa harjun päästä päähän tulee yhteensä seitsemän kilometriä. Mikäli haluat tehdä pidemmän pyöräretken, voi suunnaksi valita joko Laukansaaren Tutkimusmetsän, vanhan Putikon kylämiljöön, Hiukkajoen kotiseutumuseon tai Vaahersalon Sumpunlahden. Vaihtoehtoja siis löytyy läheltä ja vähän kauempaakin.

Harvinaisuuksia ja helmiä luonnonsuojelualueella

Tiesitkö, että Punkaharjulla voit ihastella kaunista Idänkeulankärkeä eli tieteelliseltä nimeltänsä Oxytropis campestris ssp. sordida. Tämä kaunis tietä reunustava herneiden heimoon kuuluva kasvi on kauneimmillaan kukinnan aikaan kesä-heinäkuussa. Punkaharjun luonnonsuojelualue on yksi Suomen vanhimmista ja harjutien varrella kasvavat jykevät männyt kuuluvat tärkeänä osana harjumaisemaan. Kasvavan luonnon ohella harjuluonnosta löytyy jääkauden jäätiköiden jättämiä merkkejä rantakallioiden uurteiden, suurien siirtolohkareiden sekä suppien muodossa.

Harjutie jakaa vesistön Pihlaja- ja Puruveteen. Vinkki! Jos sää sallii, pulahdus kirkkaaseen järviveteen virkistää pyöräilyn lomassa.

Punkaharju on yksi Suomen suosituimmista ja tunnetuimmista luonnonsuojelualueista. Jos luonnonsuojelualueella liikkuminen on sinulle vierasta tai olet muuten epävarma ohjeistuksesta, täältä löytyy hyvä muistilista ja vinkit luonnossa liikkujalle. Ja eikun matkaan!

Artikkelin kuvat c Yrjö Utti