Savonlinnan viehättävät puutalot

Julkaistu 16.5.2018 - Päivi Auvinen, Pia Behm

Savonlinnassa ei ole valitettavasti säilynyt hyvin paljon vanhaa, mutta se vähä mikä on säilynyt, on sitäkin kauniimpaa ja viehättävämpää. Koostimme kaupunkilaisille ja täällä vieraileville matkailijoille oppaaksi ja vinkiksi listan Savonlinnan keskustan tunnelmallisista puutaloista. Vähän historian siipien havinaa ja vähän tämän päivän tunnelmia. Tutustu kohteisiin ja vieraile paikan päällä näissä jokaisessa. Saat ihan uuden näkökulman viehättävään kaupunkiimme ja sen historiaan.

Linnankatu 7 – Linnakrouvi

Olavinlinnan kupeesta löytyy Savonlinnan ehkäpä tunnelmallisin kesäravintola. Vanhan puutalon pittoreski tunnelma yhdistettynä huikeisiin Olavinlinna-näkymiin on vastustamaton yhdistelmä. Ja kun päälle lisää vielä ihanan aurinkoisen palvelun ja maukkaan ruuan, on selvää että Linnakrouvi on yksi kesän pakollisista vierailukohteista.

Osoite: Linnankatu 7
Palvelut: kesäravintola Linnakrouvi
Avoinna: avataan 28.6. ja on avoinna elokuulle saakka
Linnakrouvin nettisivut: http://www.linnakrouvi.fi/

Talon lyhyt historia

Talo tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa, mutta se tiedetään että talo valmistui asuintaloksi ennen vuotta 1870. Talossa asui venäläinen rakennusmestari Bogotsky ja myöhemmin 1880-luvulla Savonlinnan kansakoulun ensimmäinen miesopettaja Aleksander Ramstedt (1875). Ramstedt perusti kaupunkiin kuoron, kirjoitteli Suomen Kuvalehteen ja toimitti Läheltä ja kaukaa – aikakauslehteä. 1876 hän oli perustamassa Savonlinna-lehteä jota toimitti vaimonsa kanssa.

Sittemmin talossa asui lyseon ruotsin kielen opettaja Pekka Jyrkänkoski (alun perin Brax). Hänen perheessään asui koulukortteerissa lyseoaikanaan 1893-97 Joel Lehtonen. Lehtonen on kuvannut tätä aikaa romaanissaan ”Villi” – ja kirjeissään Sylvia Avellanille kertonut rakastuneensa opettajansa vaimoon. Romaanissaan hän kuvasi myös koulutovereitaan ja opettajiaan niin, että sen lukeminen lyseossa kiellettiin.

Välillä talossa asui Malmin perhe, mutta 1927 valokuvaaja Sihvonen osti talon heiltä. Sihvoset rakennuttivat talon päätyyn kioskin, jossa myytiin virvoitusjuomia, jäätelöä, makeisia ja valokuvaustarvikkeita. Monet vanhat Savonlinna-valokuvat ovat Sihvosen ottamia. Sihvosen tytär Kerttu Kupiainen on kirjoittanut kirjan Kaupunki saarilla, jossa hän kuvaa omaa elämäänsä Linnankadulla lapsena. Sihvoset myivät talon kauppias Lehtolalle 1953. Nykyiselle omistajalle rakennus siirtyi 1980-luvulla.

Linnankatu 9  ”Putka” – Punkalive

Tunnelmallinen ”Putka” saa kesäksi 2018 uudet asukkaat, kun Punkalive-tuotteiden kesämyymälä siirtyy Puistokadulta Linnankadulle. Punkaliven Inka Tirronen kertoo, että he halusivat ehdottomasti hyödyntää ainutkertaisen mahdollisuuden toimia aivan Olavinlinnan kupeessa kun tällainen mahdollisuus eteen tuli.
– Iloitsemme suuresti sijainnista ja meidän lähellä toimivista upeista yhteistyökumppaneista. Tirronen sanoo.

Osoite: Linnankatu 9
Palvelut: Kesällä 2018 Putkassa on Punkalive Shop & Showroom. Punkalive-tuotteet ovat Punkaharjulla valmistettuja kotimaisia, skandinaavisia puutuotteita. Ajattomia ja kestäviä viilupuutuotteita löytyy pientuotteista huonekaluihin.
Avoinna: 2.7.- 19.8.2018 joka päivä klo 11.00 alkaen.
Lisätietoja: http://punkalive.fi/

Talon lyhyt historia

Putkana tunnettu rakennus valmistui vuonna 1850 kaupunginvankilaksi, ”kuljetusvankien säilytyspaikaksi sekä tutkintovankien ja häiriköiden säilyttämistä varten”. Vankilana rakennus toimi vuoteen 1875. 1890-luvulla rakennuksessa oli köyhäinkoti ja 1920-30-luvuilla vanhassa putkarakennuksessa säilytettiin Pyhän Olavin Killan museokokoelmia. 1940-luvulla rakennus muutettiin asuintaloksi.

Maakuntamuseon perustamisen yhteydessä vuonna 1983 Savonlinnan kaupunki peruskorjasi Putkan näyttelytiloiksi. Silloin paljastettiin esiin vankilatoiminnan aikaista sellin seinää vanhoine seinäkirjoituksineen. Linnankatu 9:n pihalla oli aikoinaan myös kaakinpuu eli häpeäpaalu, jossa pantiin toimeen raipparangaistuksia. Jyvästömakasiinin johtaja Kraemerin pyynnöstä paalu siirrettiin muualle vuonna 1875, kun Olavinlinna täytti 400 vuotta; Kraemer asui tulloin naapuritalossa Linnakatu 11.

Linnankatu 12, ravintola Valo

Osoitteesta Linnankatu 12 löytyy yksi Savonlinnan kesän helmistä, kesäravintola Valo. Kaunis talo Saimaan rannalla, vilvoittavien suurten puiden varjossa houkuttaa rentoutumaan hetkeksi. Valossa voit syödä hyvin tai istahtaa vain drinkille. Teitpä niin tai näin, viihdyt varmasti.

Osoite: Linnakatu 12
Palvelut: kesäterassi. Juomia ja hyvää ruokaa
Avoinna: avaan viimeistään juhannusviikolla
Nettisivut: https://ravintolavalo.fi/

Rakennusmestari Matti Debnerin vuonna 1915 suunnittelema talo edustaa jugend-tyylin myöhäisempää rationaalista vaihetta. Tyylin tässä vaiheessa symmetria on palannut sommittelukeinoksi. Rakennus on taite- eli mansardikattoinen, mutta taitekattoisten poikkipäätyjen rinnalla on myös kaksi suippokaarista poikkipäätyä.

Kylpylaitoksentie 4, ravintola Wanha Kasino

Wanha Kasino valmistui vuonna 1896 Savonlinna huvielämän keskukseksi. Erityisen kaunis vanha puutalo toimii nykyisinkin ravintolana. Ravintolassa on säilytetty hienosti vanhan talon tyylikäs tunnelma.

Osoite: Kylpylaitoksentie 4
Palvelut: Ravintola, kokous- ja juhlapalvelut
Avoinna: ympäri vuoden
Nettisivut: https://www.spahotelcasino.fi/ravintola/wanha-kasino/

Talon lyhyt historia

Wanha Kasino valmistui Onnellisten saarille Olavin Kylpylaitoksen kylpylävieraiden huvi- ja seuraelämän keskuspaikaksi vuonna 1896. Kasinolla järjestettiin mm. konsertteja ja illanviettoja kylpylävieraille. Kasino -nimitys oli tuohon aikaan käytössä meren tai järvenrannalla sijaitseville ravintoloille.

Ravintolatilan suunnitteli arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg (1847-1914).  Ahrenbergin merkittäviä suunnittelutehtäviä ovat olleet muun muassa Presidentinlinnan Valtiosalin ja Atriumin suunnittelu seka Kesärannan muutos- ja sisustustyöt. Wanha Kasino on koko historiansa ajan aina tsaarin ajoista tähän päivään ollut merkityksellinen talo savonlinnalaisille erityisesti erilaisten juhlien vietto paikkana.

Puistokatu 3, Café Alegria

Puistokatu on erityisen kaunis katu vanhojen kauniiden rakennusten ja viereisen vehreän puiston ansiosta. Kadun jokaisesta talosta olisi kerrottavana monta kaupungin historiaan liittyvää tarinaa. Nyt kuitenkin tarinaa ns. puukoulusta.

Puistokatu 3:n vaalean harmaassa puutalossa toimii kodikas ja persoonallinen Café Alegria. Café Alegriassa voi nauttia mm. ihania itseleivottuja leivonnaisia, toasteja sekä keittolounasta. Kesällä kahvila on avoinna joka päivä ja siellä on mukavan rento tunnelma. Sisäpihalla on myös muutama pöytä, jos haluat juoda kahvit ulkona.

Osoite: Puistokatu 3
Palvelut: kahvila- ja lounaspalvelut
Avoinna: ympäri vuoden
Cafe Alegrian nettisivut: https://www.cafealegria.net/

Talon lyhyt historia

Puistokatu 3:n puinen kansakoulutalo on rakennettu 1893 ja laajennusosa 1902. Talon on suunnitellut arkkitehti Wilhelm Amatius Tötterström (1860-1933), joka Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräisenä arkkitehtina tuli Savonlinnaan valvomaan lyseon, nykyisin kaupungintalon vanhan osan, rakentamista. Samalla hän suunnitteli myös muita rakennuksia Savonlinnaan. Puistokadun kansakoulun suunnitellessaan Tötterström oli vt. lääninarkkitehtina Mikkelissä.

Tyyliltään Puistokadun kansakoulutalo edustaa uusrenessanssityylin puutaloa. Tyyliin kuului mm. kolmikerroksisen renessanssipalatsin jäljittelyä jakamalla seinäpinta kolmeen erilaiseen vyöhykkeeseen. Talon kivijalka ja sitä vasten oleva vesilauta ja jalkapaneeli muodostavat alimman vyöhykkeen. Seuraava ikkunoiden alareunaan ulottuva vyöhyke eli rintapaneeli on koulutalossa tehty pystylaudoista ja varsinainen seinäpinta on vaakalaudoitettu ja se ulottuu ylhäällä klassista palkistoa kuvaavaan vaakalistaan. Tämän yläpuolisessa vyöhykkeessä eli friisissä on koulutalossa pystypaneeli. Vaakasuunnassa seinäpintaa rytmittävät pelipilasterit ja ikkunoiden kehyksissä vuorottelevat kolmiopääteiset aedikula-ikkunat ja  tavallisella vaakapalkistolla varustetut kehykset.

Rakennuksessa toimi kansakoulu ja sen jälkeen peruskoulu aina 2000 -luvulle saakka.

Puistokatu 7 sisäpiha, Olga Maria Design

Heinäkuussa sisustussuunnittelijan työhuone muuttuu Sisustajan aarteet -myyntinäyttelyksi, kun Olga Marian Päivi Auvinen ja Gamla Sisustuksen Miia Kivilahti pystyttävät sinne antiikkikalusteiden kesämyymälän. Tarjolla on kauniita, kunnostettuja ja raikkaita vanhoja kalusteita sisustuksen helmiksi.

Jo yksi kaunis vanha kaluste, tai tarkoin valittu esine, tuo sisustukseen mukavasti kerroksellisuutta ja sopii moderniinkin sisustukseen, Päivi Auvinen sanoo.

Osoite: Puistokatu 7, käynti  sisäpihalta
Palvelut: kesäkauppa, myyntinäyttely
Avoinna: päivittäin 30.6. – 4.8.2018, ma-pe klo 12-17 ja la 11-15 ja su 12-16
Nettisivut: http://www.olgamaria.fi ja https://www.gamlasisustus.fi

Talon lyhyt historia

Talon on v. 1895 suunnitellut Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräinen arkkitehti Allan Schulman, joka tuolloin määrättiin Savonlinnaan valvomaan Olavinlinnan peruskorjausta. Rakennuksen julkisivussa on viitteitä naapurikorttelissa olevasta arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelemaan Säämingin seurakuntataloon. Molemmissa taloissa on ns. paripilastereita, jotka Schulman yhdisti toisiinsa pyöreällä ruusukkeella. Uutta olivat myös hänen ikkunoiden yläpuolelle vuorilautojen päälle sijoitetut saksalaisten mallikirjojen mukaiset katokset.

Galleria Linnankatu 13

Talossa toimii kesäisin taidegalleria ja siellä järjestetään myös ilmaisia, tasokkaita konsertteja. Tänä kesänä näyttelyn kuvataiteilijat ovat Giuseppe Colombo, Matti Hintikka, Inari Krohn, Kuutti Lavonen, Matias Liimatainen, Olli Romppanen, Elina Sipilä ja Kaisu Sirviö. Esillä on maalauksia, taidegrafiikkaa, keramiikkataidetta ja valokuvataidetta. Tiedot konserteista löytyvät gallerian nettisivuilta.

Osoite: Linnankatu 13
Palvelut: Taidegalleria, ilmaisia konsertteja
Avoinna: kesägalleria, päivittäin 6.7. – 5.8. klo 11.30-18.30. Vapaa pääsy.
Nettisivut: http://www.grafia13.fi ja http://www.gallerialinnankatu13.fi

Talon lyhyt historia

Talo tunnetaan Vehviläisen talona. Rakennus valmistui vuonna 1876, ja se kunnostettiin ja entisöitiin vuosina 1986 ja 1990. Alun perin talo oli yhden perheen asunto. 1910-20-luvulla talossa asuivat Vehviläiset – metsäpiiripäällikkö Herman Vehviläinen, vaimo Lilli ja heidän kuusi lastaan. Kahdeksan huoneen talossa oli makuuhuone, kirjastohuone, sali, ruokasali ja keittiö sekä Herman Vehviläisen konttori. Kuudessa huoneessa oli kakluuni. Kesäksi Vehviläisten perhe matkasi ajan tavan mukaan saaristoon, omalla Helmi-laivalla Saukonsaaren Aumaniemeen, jossa heillä oli maatila. Mukaan otettiin kaikki kotieläimet, hevoset ja lehmätkin.

Sotien jälkeisessä asuntopulassa rakennus muutettiin kolmen perheen asunnoksi. Vuonna 1986 rakennus kunnostettiin ja itäpääty entisöintiin museokäyttöön. 2010-luvun alussa rakennus restauroitiin kokonaisuudessaan näyttelykäyttöä varten.

Mikä taloista on sinun suosikkisi?